DIGSKRIV-HANKKEEN OPETUSKOKEILUT LV 2016-2017

DigSkriv-hanke on nyt päättynyt, toivottavasti hankkeen tuotoksista on hyötyä jatkossakin. Tähän alle on koottu taulukkoon yhteenveto hankkeessa toteutetuista opetuskokeiluista. Taulukosta näkyy, mitä sovelluksia ja mihin tarkoitukseen opettajat käyttivät kokeiluissaan. Esimerkit käytöstä ovat todella aina vain yksi mahdollisuus ko. sovelluksen käyttöön. Tarkemmin kokeiluista voi lukea ko. opettajan kirjoittamista teksteistä. Niihin löytää helpoiten oikealla puolella olevan kirjoittajat-kohdan avulla.

	Kokeilu 1
	sovellus	esimerkki käytöstä
Sanna Ax	NordTouch Flinga Whiteboard	yhteinen kirjoitusalusta eri alojen opiskelijoille
Marina Bergström	Turnitin	kirjallisen palautteen antaminenkirjoittamistehtävistä
Pauliina Järvelä	Explain everything	suullisen palautteen antaminen kirjoitustehtävistä
Tiina Karvinen	AdobeSpark	lyhyt kirjallinen oppimistehtävä
Elina Laukkonen	GoogleDrive	kirjoitustehtävän palautus ja vertaispalautteen antaminen
Anna-Maija Mäkinen	Sway, OneNote	kuvia sisältävä kirjoitustehtävä (itsensä esittely)  ja opettajan antama suullinen palaute
Jaana Suominen	Scrapbook	kuvia sisältävä kirjoitustehtävä (teemana itsensä esittely)
Merja Öhman	Puppet Pals	puhelinkeskustelu

 

	Kokeilu 2
	sovellus	esimerkki käytöstä
Sanna Ax	Office365 Planner	kirjoittamistehtäviien ohjeistus, opettajan palaute ja vertaispalaute
Marina Bergström	Padlet	kirjoittamisen opetus
Pauliina Järvelä	Storybird	luova kirjoittaminen yhdistettynä kieliopin oppimiseen
Tiina Karvinen	Notebook	palauteäänite kirjallisen palautteen tueksi
Elina Laukkonen	EdPuzzle	autenttisten videoiden katsominen ja kysymyksiin vastaaminen
Anna-Maija Mäkinen	kustantajan tarjoama palvelu	Blogikirjoitustehtävän palautus ja vertaispalautteen antaminen
Jaana Suominen	Blogger	blogitekstin kirjoittaminen ja kommentointi
Merja Öhman	GoogleForms	gallup-kyselyn laatiminen

	Kokeilu 3
	sovellus	esimerkki käytöstä
Sanna Ax	SkillzzUp	kirjoitusprosessin ohjaus ja arviointityökalu
Marina Bergström	Blogger	tieteellisen kirjoittamisen ohjaus: usein esitetyt kysymykset
Pauliina Järvelä	Seesaw	suullisen palautteen antaminen kirjoitustehtävistä
Tiina Karvinen	Sceencast-O-Matic	kielioppivideot kirjoitelmien itsenäiseen tarkistukseen
Elina Laukkonen	kustantajan tarjoama palvelu	sähköinen kirjoitelmakoe
Anna-Maija Mäkinen	OneNote, Voki	reklamaatioviestin kirjoitus + kuuntelu Vokilla
Jaana Suominen	Abitti	sähköinen koekokonaisuus
Merja Öhman	AdobeSpark tai MovieMaker	oman alaan liittyvän ohjeistuksen laatiminen monimediaisella työkalulla

 

	Kokeilu 4
	sovellus	esimerkki käytöstä
Sanna Ax	Edmodo	autenttinen viestittely: kirjoitustehtävä (itsensä esittely) ja toisten tekstien kommentointi
Marina Bergström	Screencast-O-Matic	opetusvideot (teemana tieteellinen kirjoittaminen)
Pauliina Järvelä	Seesaw	blogin kirjoittaminen
Tiina Karvinen	Padlet	vuoropuheluharjoitus, jota opettaja kommentoi reaaliajassa
Elina Laukkonen	Scrible	autenttisen artikkelin lukeminen ja kysymyksiin vastaaminen
Anna-Maija Mäkinen	Lucidpress	kuvia sisältävä kirjoitustehtävä (teemana asuminen)
Jaana Suominen	ToonyTool	sarjakuvan laatiminen (teemana rakkaus)
Merja Öhman	Notebook, Sway tai PowerPoint, Office Forms	Oman alan artikkelin referointi ja sisällön opettaminen muille, muiden osaamisen testaus

Föredrag på Nordand 8.6.2017

Här en länk till mitt föredrag på konferensen Nordand (Nordens språk som andraspråk) vid Vasa universitet. Detta är en kort sammanfattning av projektet på svenska.


Samtidigt är detta den sista texten i den här bloggen eftersom projektet nu slutar. Jag tackar alla deltagare varmt för deras stora insats och entusiasm.




Solig sommar till alla!

Videoesityksiä hankkeen päätösseminaarista

Täältä löydät linkit videoihin hankkeen päätösseminaarissa pidettyihin esityksiin.



Johdanto

Taina Juurakko-Paavola, Hämeen amk: Digitaalinen kirjoittaminen – mitä se tarkoittaa?







Monimediaisuutta opiskelijoiden kirjallisiin tuotoksiin

Jaana Suominen, Helsingin yhteislyseon lukio: Miten kuvat auttavat kirjoittamiseen motivoinnissa - Scrapbook- ja ToonyTools-sovellukset





Merja Öhman, Karelia-amk: Miten voin hyödyntää videoita kirjoitustehtävissä - Rakennusalan ohjeistus Adobe Spark - tai Movie Maker -videosovelluksella




 
Monimediaista palautetta opiskelijoille

Pauliina Järvelä, Tiirismaan lukio: Suullista palautetta kirjoittamisesta – Seesaw-sovellus





Elina Laukkonen, Elias-koulu: Suullinen palaute kirjallisen rinnalle – PowerPoint uudenlaiseen käyttöön





Tiina Karvinen, Kaakkois-Suomen amk: Kielioppivideot opiskelijan avuksi kirjoittamisessa toistuvien kielioppivirheiden korjaamiseksi







Kirjoittamisen ohjausta uusin keinoin

Sanna Ax, Hämeen amk: SkillzzUp-arviointisovellus kirjoitusprosessin tueksi

Rahoittajan puheenvuoro

Ombudsman Sonja Ollas-Airinen, Svenska kulturfonden

Hankkeen päätösseminaarissa paljon uusia ideoita jaossa

Eilen 26.4. oli DigSkriv-hankkeen päätösseminaari. Seitsemän hankeosallistujaa esitteli yhden tai useampia tekemistään opetuskokeiluista. Tässä kuvassa kaikki esiintyjät, ohjausryhmän jäsenet ja rahoittajan Svenska kulturfondenin edustaja.

Kiitokset kaikille seminaarin osallistujille!

Edmodo informaalin viestinnän harjoittelussa

Kiireinen kokeilumme: Edmodoa ensikertalaisille

Neljänteen kokeiluun syöksyimme opiskelijoiden kanssa suin päin ja kiireellä sen enempää harjoittelematta tai testailematta etukäteen. Kyselin opiskelijoilta, mitä he haluaisivat kokeilla ja eniten kannatusta sai autenttinen viestittely ja puhekielinen kirjoittaminen. Sosiaalinen media tarjoaisi tähän paljonkin eri vaihtehtoja, mutta niin julkinen viestittely ruotsiksi ei kuulostanut houkuttelevalta. Olin joskus kuullut Edmodosta, joka ulkonäöllisesti vastaa Facebookia, mutta on opetuskäyttöön suunniteltu oppimisympäristö. Opiskelijoilta ei tullut sähköpostia innovatiivisempia ehdotuksia, joten lähdimme siis kokeilemaan Edmodoa viestittelykanavana. Jotta keskustelu pysyisi asiallisena ja viestien kirjoittamiseen panostettaisiin, otin kokeiluun kahden eri koulutusohjelman opiskelijat ja annoin ohjeeksi viestitellä vain itselle tuntemattomien, toisen alan opiskelijoiden kanssa.

Ominaisuudet ja ongelmat

Sivustoon voi luoda joko uudet tunnukset tai käyttää jo olemassa olevia Googlen tai Office365:n tunnuksia. Opettajana voi luoda useita ryhmiä ja opiskelijat pääsevät ryhmään linkin tai koodin avulla. Osalla oli ongelmia kirjautumisen kanssa, toisilla taas ryhmään pääsemisen kanssa. Perehtymällä sivustoon paremmin olisi todennäköisesti osannut ohjeistaa selkeämmin ja voinut välttyä näiltä ongelmilta. Tässä kokeilussa käytimme Edmodoa hyvin alkeellisella tasolla eli kirjoittelimme vain ryhmän seinälle. Oppimisympäristössä oli kyllä paljon kiinnostavia ominaisuuksia ja uskon, että se olisi ihan toimiva vaihtoehto Moodlelle. Siellä on muun muassa arviointikirjat ja mahdollisuus tallentaa tehtävänantojaan omaan kirjastoonsa. Edmodo on myös yhteensopiva Google Driven kanssa ja tiedostot on helppo jakaa sieltä opiskelijoille.


Edmodoon kirjoittamisessa oli opiskelijoiden mielestä mielestä matala kynnys, koska se muistutti niin paljon Facebookia ja kirjoitustapa ja -tyyli oli (lähes) kaikilla jo valmiiksi hallussa. Vain muutamalla vanhemmalla opiskelijalla ei ollut minkäänlaista aiempaa kokemusta sosiaalisesta mediasta. Vaikkemme osanneetkaan heti hyödyntää kaikkia ominaisuuksia, pääsimme kuitenkin nopeasti alkuun ja kommunikoimaan tuntemattomien kanssa.

Kuvakaappaus Edmodoon luodusta ryhmästämme ja eräästä sosiaaliseen mediaan ja lyhenteisiin liittyvästä tehtävästä.

Tuotokset ja tyytyväisyys

Edmodoon kirjoitetut tekstit eivät olleet arvioinnin kohteina vaan vain pienenä lisänä kurssilla. Jokaisen piti kirjoittaa oma esittelynsä ja käydä kommentoimassa muiden kirjoituksia. Lisäksi tehtävänä oli tutustua sosiaalisessa mediassa käytettyihin lyhenteisiin. Suurin osa kirjoitti mielellään ja piti harjoituksista, koska saadessaan vastauksia/kommentteja toisen alan opiskelijalta huomasi sekä ymmärtävänsä että osaavansa kirjoittaa ymmärrettävästi. Toisille Edmodosta jäi negatiiviset mielikuvat, koska kirjautumisen kanssa oli ongelmia. Myös eri laitteiden käyttäjät saivat melko erilaisen Edmodo-kokemuksen, koska mobiilisovellusten ominaisuudet olivat melko paljon verskkoselainversiota riisutummat. Ikävä puoli oli myös, että Edmodo (kuten kaikki vastaavat palvelut) laittaa paljon sähköposteja, jos ei huomaa käydä muuttamassa ilmoitusasetuksiaan.


Oli kuitenkin ilo huomata, miten mielellään opiskelijat lukivat toistensa viestejä ja kommentoivat niitä. Kommentit olivat toki lyhyitä, mutta altistusta kielelle tuli paljon. Suosittelisin Edmodoa, mutta vain niille, joilla on hieman aikaa perehtyä ominaisuuksiin, ja joilla on sama opiskelijaryhmä useammalla kurssilla/pidemmällä aikajaksolla. Lyhyillä kursseilla tai yksittäisissä tehtävissä Edmodo ei pääse oikeuksiinsa, mutta vaikuttaa kyllä muuten oikein toimivalta tavalta sekä antaa että arvioida oppimistehtäviä ja lisätä kommunikointia vieraalla kielellä.

Hankkeen päätösseminaarin ohjelma 26.4.2017

Ohjelma

09:30–10:15 Aamupala ja verkostoitumista

10:15–11:15 Digitaalinen kirjoittaminen – mitä se tarkoittaa?

- Taina Juurakko-Paavola, Hämeen amk

11.15–12.15 Monimediaisuutta opiskelijoiden kirjallisiin tuotoksiin

- Jaana Suominen, Helsingin yhteislyseon lukio: Miten kuvat auttavat kirjoittamiseen motivoinnissa - Scrapbook- ja ToonyTools-sovellukset  

- Anna-Maija Mäkinen, Kaitaan lukio: Miten monimediaiset itsensä esittelyt innostivat kirjoittamaan - Min Profil Sway-sovelluksella

- Merja Öhman, Karelia-amk: Miten voin hyödyntää videoita kirjoitustehtävissä - Rakennusalan ohjeistus Adobe Spark - tai Movie Maker -videosovelluksella

12:15–13:15 Lounas

13:15–14:15 Monimediaista palautetta opiskelijoille

- Pauliina Järvelä, Tiirismaan lukio: Suullista palautetta kirjoittamisesta – Seesaw-sovellus

- Elina Laukkonen, Elias-koulu: Suullinen palaute kirjallisen rinnalle – PowerPoint uudenlaiseen käyttöön  

- Tiina Karvinen, Kaakkois-Suomen amk: Kielioppivideot opiskelijan avuksi kirjoittamisessa toistuvien kielioppivirheiden korjaamiseksi

14:15–14:30 Tauko

14:30–15:10 Kirjoittamisen ohjausta uusin keinoin

- Marina Bergström, Svenska handelshögskolan: Blogi ja opetusvideot kirjoittamisen ohjauskeinoina

- Sanna Ax, Hämeen amk: SkillzzUp-arviointisovellus kirjoitusprosessin tueksi

15:10–15:30 Keskustelua ja jatkoyhteistyön suunnittelua

Att göra instruktionsvideor med Screencast-O-Matic

Målet med mitt fjärde undervisningsexperiment var att planera och spela in några undervisningsvideor som kan infogas i den blogg jag skapade i mitt förra experiment. Tanken var att spela in videoklipp i vilka jag besvarar några vanliga frågor gällande vetenskapligt skrivande och att illustrera och konkretisera mina svar med exempeltexter som visas på videon. Jag har tidigare bekantat mig med Drambroker och gjort små inspelningar med den applikationen, men blev intresserad av att testa Screencast-O-Matic eftersom tanken var att spela in min röst medan olika dokument visas på videon. Sist och slutligen valde jag dock att göra en video av en Powerpoint-presentation och såhär efteråt tänkt hade jag kunnat välja ett program som är avsett för just detta ändamål. Till exempel Office Mix låter som ett intressant alternativ, men det verktyg ska jag testa i mitt nästa projekt.

Temat för min första video blev tekstbindning och struktur. Jag inledde arbetet med att göra en Powerpoint-presentation där sidor med information om temat varvas med exempeltexter. Målet var att göra en så kort video som möjligt eftersom jag antar att studenterna hellre tittar på korta klipp än långa. Därför ville jag också göra en så enkel och tydlig Powerpoint-presentation som möjligt. Nedan visas hur en exempeltext i Powerpoint-presentationen ser ut:

När presentationen var klar testade jag applikationen Screencast-O-Matic som visade sig vara relativt enkel att lära sig att använda på egen hand. Jag valde att endast Powerpoint-presentationen skulle visas på videon samtidigt som min röst hörs, och i praktiken går inspelningen till så att man öppnar det valda dokumentet och placerar det på arbetsbordet så att sidan passar in i en ruta som applikationen markerar (se bilden nedan). Det är även möjligt att få sin egen bild att synas på videon om man så önskar. Under inspelningen kan man peka på olika delar av texten med laserpekaren (gula ringen på bilden ovan). Man kan också bearbeta texten under inspelningen men denna gång valde jag att endast kommentera färdiga exempel.

Det moment som tog mest tid var att genomföra själva inspelningen då videon trots allt blev ganska lång (ca 7 minuter) och jag försökte få materialet inspelat i en enda tagning så att jag inte skulle behöva använda tid till att redigera inspelningen efteråt. Jag skrev inte heller något manus utan valde att tala spontant i inspelningen vilket gjorde att det blev många omtagningar då jag använde formuleringar som jag inte var nöjd med. Det var dock mycket enkelt att ta om inspelningen och radera de misslyckade inspelningarna. 

Slutresultatet blev ingalunda perfekt men jag är positivt överraskad över hur enkelt det är att göra videor med denna applikation. Jag är övertygad om att jag kommer att använda applikationen även i fortsättningen. Videorna är enkla att bädda in i kursernas Moodle-sidor och de kan vara bra komplement till det skriftliga material jag vanligtvis använt mig av i Moodle. Däremot lyckades jag inte infoga videon i bloggen så som jag hade tänkt mig utan videon blev en aning grynig. 

Innan jag gjorde min första instruktionsvideo bad jag studenterna fylla i en enkät där de fick ge förslag på teman som jag kunde ta upp i instruktionsvideor. Studenterna jobbade i små grupper och enkäten besvarades av 13 grupper. Studenterna kom med många bra förslag och temat för min första video (Struktur och textbindning) valde jag bland dessa förslag. 

Jag bad studenterna också berätta vilken typ av stöd de uppskattar mest och minst när det gäller att lära sig skriva vetenskapliga texter. Jag bad dem ange de tre mest nyttiga och de tre minst nyttiga bland följande alternativ: 

• föreläsningar
• skriftlig lärarrespons på egna texter
• muntlig lärarrespons (diskussion) på den egna texten
• övningar i språkriktighet och vetenskaplig stil
• kamratrespons på egna utkast
• analys av vetenskapliga texter skrivna av forskare
• tips på litteratur och nyttiga källor
• korta instruktionsvideor

På den frågan svarade de flesta studenter att de uppskattar mest skriftlig lärarrespons på sina egna texter (12 grupper av 13). Många uppskattar också föreläsningar. Ingen grupp betraktade något av dessa två alternativ som minst viktigt. Vad de övriga alternativen beträffar varierade åsikterna däremot ganska mycket. Det alternativ som många (9 grupper av 13) valde som minst nyttigt var kamratrespons på egna utkast. Endast 2 grupper av 13 valde instruktionsvideor bland de mest nyttiga, medan 7 av 13 betraktade detta alternativ som en av de minst nyttiga. En orsak till detta, något oväntade, resultat kan vara att jag själv inte använt instruktionsvideor i min undervisning och att studenterna därmed inte kan ta ställning till hur nyttiga de är. En annan möjlig förklaring är att studenterna på universitetsnivå är vana vid att läsa och ta emot skriftlig information. Instruktionsvideor kan då tänkas tilltala mera yngre studerande/elever. 

I skrivande stund har jag dessvärre inte hunnit få så mycket respons på videon, den respons jag har fått har dock varit positiv. Konkreta exempel som tas upp på videon uppskattas och även tekniskt anses den vara bra. När jag frågade om studenterna, efter att de hade sett på denna exempelvideo, föredrar skriftliga instruktioner (t.ex. bloggtext) eller videor varierade svaren. Vilketdera alternativ som lockar beror givetvis på studentens inlärningsstil och personliga preferenser.