Blogikirjoitus Sanoma Pron oppimisympäristössä ja vertaiskommentointi

Toisen opetuskokeiluni toteutin RUA02-ryhmäni 17 opiskelijan kanssa. Tehtävänä opiskelijoilla oli kirjoittaa Finn Lecturan Inne-oppikirjan Det digitala livet –osion mukainen 80 sanan blogiteksti bloggaamisen ja blogien seuraamisen syistä sekä bloggaamisen vaaroista (teht. 13 s. 105) Sanoma Pron oppimisympäristössä Keskustelut-toimintoa käyttäen, kommentoida toisen opiskelijan blogikirjoitusta ja tarkastaa ohjatusti oma tekstinsä. Minun oli määrä lopuksi tarkastaa ja korjata opiskelijoiden tekstit oppimisympäristössä ja kerätä palaute Kompassi digikokeisiin laatimallani kyselyllä.

Valitsin Sanoma Pron oppimisympäristön tähän tehtävään, koska Finn Lecturalla ei ole omaa sähköistä alustaa, Sanoma Pron alustan käyttö sen sijaan oli opiskelijoille tuttua jo muiden oppiaineiden tunneilta. Lisäksi en ollut aikaisemmin käyttänyt Keskustelut-toimintoa, joten päätin opetella sen käytön.

Keskustelut-työkalun kirjalliset ohjeet olivat todella monimutkaiset ja turvauduin siksi Sanoma Pron tekniseen puhelintukeen. Kävi ilmi, etteivät kustantajan edustajatkaan olleet kovin perehtyneitä Keskustelut-työkalun käyttöön ja sain puutteellisia neuvoja. Tehtävän saimme kuitenkin toteutettua, mutta ihan siten kaikki ei mennyt kuin olin suunnitellut.

Saamieni ohjeiden mukaan loin ryhmälle ensin keskustelufoorumin ja sinne keskusteluketjun. Ryhmittelin opiskelijat 3-4 hengen ryhmiin opiskelijoiden omien toiveiden mukaisesti. Tarkoitus oli, että vain nämä 3-4 näkisivät toisensa tekstit ja pääsisivät niitä kommentoimaan. Kirjoittaminen sujui hienosti, mutta kun opiskelijat tallensivat tekstinsä, koko ryhmä olikin yksi suuri keskusteluryhmä, pieniä ryhmiä ei siis ollutkaan muodostunut. Olin vielä kaksi kertaa yhteydessä Sanoma Pron tekniseen tukeen, mutta en saanut apua ongelmiini. Tehtävän toteutuksen kannalta tällä ei kuitenkaan lopulta ollut kovin paljon merkitystä. Opiskelijat sopivat pienissä ryhmissään, kenen kirjoitusta kukin kommentoisi ja kommentit tallentuivat kunkin oman blogikirjoituksen perään. 

Yhden tunnin käytimme melkein kokonaan Keskustelut-työkalun käytön harjoitteluun ja blogitekstien kirjoittamiseen. Ennen seuraavaa oppituntia olin lukenut opiskelijoiden tekstit läpi ja poiminut niistä muutamia useassa tekstissä esiintyviä virheitä, jotka jokainen tarkastaisi ja korjaisi itse. Tällöin kävi ilmi, ettei jo lähetettyä tekstiä enää päässytkään muokkaamaan. Olin onneksi laatinut kotona itselleni kuvalliset ohjeet keskusteluketjun luomisesta myöhempää käyttöä ja mm. kollegoideni opastamista varten. Samalla olin luonut uuden tyhjän keskustelufoorumin, johon opiskelijat nyt kopioivat ja liittivät aiemmat tekstinsä ja pääsivät siten niitä myös korjaamaan. Tähän työvaiheeseen käytimme noin 20 minuuttia aikaa.

Kolmannella oppitunnilla kertasimme yhteisesti fraaseja, joita opiskelijat voisivat käyttää vastatessaan toistensa kirjoituksiin. Sovimme, ettei kaikesta tarvitse olla samaa mieltä, mutta kommentoinnin täytyy olla ystävällistä ja kohteliasta. Asetin kommenteille myös pituusvaatimuksen 40-50 sanaa. Kommentointi ja muiden kommenttien lukeminen näytti olevan todella hauskaa ja kun jälkeenpäin luin, mitä opiskelijat olivat toisilleen kirjoittaneet, vastaukset olivat tosi positiivisia ja kannustavia ja kommentit pääosin myös hyvin perusteltuja. Moni oli kirjoittanut, että lukisi oikeasti toisen blogia, jos tämä olisi bloggari tai että kannattaisi alkaa bloggaamaan, koska osaa kirjoittaa niin hyvin. Moni teksti alkoi sellaisilla huudahduksilla kuin: Din text var superintressant!, Du har bra åsikter och fina tankar! tai En jättefin text! Aikaa kommentointiin meni 30-40 minuuttia.

Kommentoinnin jälkeen luin kotona kaikkien blogitekstit ja korjasin ruotsin kielen virheet kirjallisesti. Keskustelut tallentuvat tekstieditorinäkymään, jossa korjaaminen sujui nopeasti. Korjauksia oli mahdollista muokata myös tallennuksen jälkeen. Tarkoitukseni oli antaa jokaiselle myös kirjallista palautetta sisällöstä, mutta lopulta annoin yhteisen suullisen palautteen, koska henkilökohtaiset palautteet olisivat olleet koko ryhmän nähtävillä.

Opiskelijoiden palautteen tehtävästä keräsin Sanoma Pron Kompassi digikokeisiin laatimallani lyhyellä kyselyllä. Palautteen antoi 16 opiskelijaa, yksi oli oppitunnilta poissa. Pyysin arvioimaan, miten hyödyllinen tehtävä oli kielen oppimisen kannalta (pisteasteikko 1-5; 1= hyödytön, 5= erittäin hyödyllinen). 11 opiskelijaa piti tehtävää melko tai erittäin hyödyllisenä (3-5 pistettä) mm. kappaleen sanaston, kieliopin ja kirjoittamisen harjoittelun kannalta, kahden mielestä tehtävä oli melko hyödytön (2 pistettä), kolmesta vastauksesta puuttui pistearviointi.  Puolet opiskelijoista ei ollut koskaan aikaisemmin kommentoinut muiden opiskelijoiden kirjoituksia, toinen puoli ryhmästä kertoi kommentoineensa yläkoulussa, mutta ei kertaakaan lukiossa. Useissa kommenteissa mainittiin, että kommentointi oli mukavaa, vaikka vähän jännittävää, se pakotti ajattelemaan ja vaati keskittymistä ja työskentelymuotona ryhmätyö oli antoisa. Muiden antamasta palautteesta useat mainitsivat, että oli kiva lukea positiivista ja asiallista palautetta ja että siitä sai hyviä vinkkejä – toisaalta parissa palautteessa mainittiin, ettei kommenteissa ollut kovin paljon sisältöä.

Tämän kokeilun alussa pelkäsin, ettei tehtävän suorittaminen onnistu lainkaan teknisten vaikeuksien vuoksi. Onneksi kaikki lopulta meni ihan hyvin ja Keskustelut –työkalukin oli mielestäni ihan kohtalaisen toimiva joskin ensituntumalta hieman monimutkainen. Opetusryhmän jakaminen pienemmiksi ryhmiksi olisi kuitenkin toivottava lisäominaisuus ja olenkin antanut kustantajalle palautetta puutteista. Aikaa tähän kokeiluun meni teknisten haasteiden vuoksi liian kauan. Kokeilu venyi lopulta neljälle eri oppitunnille, tosin vain ensimmäisen niistä käytimme melkein kokonaan kirjoittamiseen. Todennäköisesti käytän samaa tehtävää myöhemmin uudestaankin, mutta silloin teetän ainakin kommentoinnin kotitehtävänä.