SkillzzUp-arviointisovellus

Arviointiprosessin ja kirjoitusprosessin ongelmat

Opiskelijoiden jatkuva arviointi kurssin edetessä on raskasta ja hankalaa, mutta perinteinen loppuarviointi on oppimisen kannalta lähes merkityksetöntä (ainakin yksittäisten kurssien kohdalla). En tiedä kumpi on pahempi. Niin kokonaisissa kursseissa kuin yksittäisissä kirjoitustehtävissäkin pitäisi ehtiä antamaan palautetta työn eri vaiheissa. Hyötyykö kukaan valmiiseen kirjoitustehtävään tehdyistä merkinnöistä tai nopeasti annetusta suullisesta palautteesta? Tietävätkö opiskelijat edes mitä heiltä oikeastaan odotetaan? Aika usein olen miettinyt, että vastaus molempiin kysymyksiin taitaa olla "ei".


Tätä kokeilua varten halusin avata opiskelijoille kirjoittamista prosessina, sillä olen huomannut, että

• tekstejä ei juuri suunnitella
• tekstien näkökannat ovat ilmiselviä ja opiskelijoiden tekstit lähes saman sisältöisiä
• opiskelijat tuskastuvat, jos tekstiä ei synny ja kirjoittaminen pysähtyy
• tekstejä ei viimeistellä tai tarkisteta.

Halusin opiskelijoiden todella harjoittelevan prosessia, koska houkutus kirjoittaa totutulla tavalla (eli teksti alusta loppuun sen enempää miettimättä) on niin suuri. Koska arviointi motivoi monia, ajattelin, että opiskelijat voisivat tehdä itsearvioinnit prosessikirjoittamisen eri vaiheista. Mutta miten minä ehdin katsoa kaikkien itsearvioinnit jokaisesta vaiheesta? Tekevätkö opiskelijat itsearvioinnit, jos ne ovat vain heidän itsensä nähtävissä?

Arviointisovellus opettajan ja opiskelijan tukena

Tiesin opetusalan tuttujeni kautta, että markkinoille on tullut arviointisovellus, joka on kehitetty selkeyttämään arvioinnin kohteita opiskelijoille, tukemaan itsearviointia ja helpottamaan jatkuvaan arviointiin perustuvaa opiskelua. Tausta-ajatuksena tehdä arvioinnista osa oppimisprosessia eli saada arvioinnista enemmän hyötyä irti kuin mihin perinteisellä loppuarvioinnilla pystytään. Pyysin saada kokeilla tätä suomalaista SkillzzUp-sovellusta opetuskokeiluani varten.


SkillzzUp toi arvioinnin kohteet selkeästi esille - kunhan oli ensin selkeyttänyt ne itselleen. Harjoittelin ensin kirjaamalla sovelluksen kehittäjän Kimmo Kumpulaisen avulla tavoitteita ja arvioinnin kohteita sovellukseen. Tämä oli yllättävän vaikeaa! Kirjoittelinkin niitä useaan otteeseen uudestaan. Valitettavan harvoin ehtii tarkasti miettimään arviointinsa pedagogista pohjaa: Miksi arvioin? Mikä arviointitapa on pedagogisesti järkevin? Millaisia asioita kannattaa arvioida? Miten arvioinnin kohteet tulisi muotoilla?




Kuvakaappaus osoitteesta skillzzup.com

Kirjoitusprosessin ohjaus ja arviointi

Opiskelijat saivat tehtäväkseen kirjoittaa järjestämistään messuista ruotsiksi. Tein PowerPoint-esityksen, jolla ohjeistin kirjoitusprosessin vaiheet. Alla olevassa PowerPoint-kuvakaappauksessa lueteltujen vaiheiden suunnittelussa, nimeämisessä ja kuvailussa käytin apuna Kielijelppi-sivuja.

PowerPointin kaksi ensimmäistä diaa. Prosessin vaiheet.




Opiskelijat saivat ohjatusti kokeilla heille uutta ideointitapaa "kuutointia", jonka jälkeen kokosimme ideoita yhteiselle Padlet-alustalle. Ideointivaiheen jälkeen opiskelijat seurasivat PowerPoint-esityksen ohjeita kirjoittamisprosessin eri vaiheista ja tuottivat tekstiään sekä tunneilla että kotona. Tuntien aikana kiersin auttamassa ja katsoin että kaikki pääsevät alkuun.


Prosessissa hyvin edistyneet saivat poistua luokasta muualle kirjoittamaan ja pystyin paremmin tukemaan niitä, joilla oli vaikeuksia. Todella monella näistä ammattikorkeakouluopiskelijoista oli suuria vaikeuksia miettiä tehtävää eri kulmista tai jäsennellä ajatuksiaan toimiviksi kokonaisuuksiksi. Annoinkin tehtäväksi palauttaa itse tekstin lisäksi myös kuvakollaasin (ja kuvatekstit) prosessin eri vaiheista, jotta opiskelijat todella pysähtyisivät miettimään mitä tekevät, missä järjestyksessä ja miten.


Arvioinnin kohteina olivat mm. sanaston hallinta sekä prosessikirjoittamisen taidot. Opiskelijat antoivat sovelluksessa itselleen 1-5 tähteä jokaisesta itsearvioinnin kohteesta eli muun muassa siitä, kuinka hyvin kirjoitus prosessin eri vaiheet heiltä sujuivat. Sekä opettajan että opiskelijan näkymässä arvioinnin kohteen perässä olevaa info-ikonia klikkaamalla saa esille tarkemman kuvauksen. Esimerkkinä ensimmäiseen kohaan kirjoittamani kuvaus:



Arviointikohteet: Näkymä SkillzzUp-sovelluksen opettajan versiossa

"Olen kokeillut esim. miellekarttoja, asiasanalistoja, "kuutiointia", kirjoittaa tajunnanvirtaa, miettiä vasta-argumentteja ja oppinut uuden tavan, joka auttaa kirjoittamisen ideoinnissa."





Arvio Skillzzup-sovelluksesta ja itsearvioinnista kirjoittamisen ohjaamisen keinona

Arvelin jo taustalukemisen perusteella, ettei kokeiluni ehkä ole ideaalein tapa käyttää sovellusta, mutta jos ei kokeile, ei voi tietää. Sovellus toimisi varmasti parhaiten kokonaisen kurssin arvioinnissa, jossa arvioinnin kohteet olisivat helpommin muotoiltavissa kuin yksittäisessä kirjoitustehtävässä. Kysyessäni opiskelijoiden mielipiteitä 365Forms-lomakkeella 73% oli sitä mieltä, että SkillzzUp olisi hyvä sovellus jatkuvaan itsearviointiin ja omaan kehityksen seurantaan, jos se olisi laajemmin käytössä ja kaikki kurssin arvioinnin kohteet olisivat siellä näkyvissä. 20% ei kokenut sovelluksen toimivan tässä tarkoituksessa hyvin ja 7% ei osannut arvioida olisiko sovellus hyvä vai ei.


Kirjoitusprosessin eri vaiheiden hallitsemisen arviointiin on itsearviointi mielestäni kuitenkin paras vaihtoehto ja siihen taas SkillzzUp kätevin tuntemani ohjelma, sillä näen kaikkien opiskelijoiden kasvokuvat ja itsearvioinnit yhdessä ikkunassa. Sekä kokonaiskuvan että yksittäisten opiskelijoiden tilanteen hahmottaminen on suhteellisen helppoa ja nopeaa. Kyselyn avointen vastausten perusteella osa opiskelijoista ei kokenut itsearvioinnista olevan hyötyä oppimisen kannalta, mutta enemmistö oli kuitenkin sitä mieltä, että itsearviointi auttaa sekä pohtimaan omaa työskentelyään että huomaamaan kipeimmin kehittämistä kaipaavia osa-alueita. Kyselylomakkeen vastauksista oli kiinnostavaa huomata etteivät ammattikorkeakouluopiskelijat ole juurikaan arvioineet itseään koulu-uransa aikana. Yleisin mainittu itsearviointitapa, jota opiskelijat olivat aiemmin käyttäneet, oli kurssien/jaksojen palautelomakkeiden yhteydessä tehty sanallinen itsearviointi. Jatkuvaa itsearviointia ei yksikään opiskelija tunnustanut koskaan tehneensä.


Kuten kaikissa uusissa sovelluksissa, myös SkillzzUpissa oli muutamia hankaluuksia. Koska en ollut vielä kovin harjaantunut tavoitteiden auki kirjoittamisessa, jouduin lisäämään ja muokkaamaan niitä matkan varrella. Jokainen jälkikäteen lisätty tavoite piti kuitenkin erikseen klikkailla itsearvioitavaksi kurssin jokaiselle opiskelijoilla. Sama ongelma oli myöhemmin kurssille tulleiden opiskelijoiden kanssa eli jouduin lisäilemään heille kaikki arvioinnin kohteet erikseen. En epäile etteikö vika voisi olla myös käyttäjässä. Tilanteet vain tulivat aina eteen niin nopeasti etten ehtinyt pyytämään apua. Ehkä näihin ongelmiin on olemassa joku yksinkertainen ratkaisu, mutten ainakaan heti itsekseni osannut sitä keksiä. SkillzzUp-koulutuksessa tällaiset tilanteet olisi varmaan käyty läpi ennen sovelluksen käyttöönottoa.